Energiajuomat

Yleisimmin käytettyjä ainesosia ovat kofeiini, tauriini, guarana, glukuronilaktoni ja maltodekstriini. Energiajuomissa käytettävä tauriini on synteettistä. Näiden lisäksi juomia on usein täydennetty vaihtelevalla määrällä erilaisia B-ryhmän vitamiineja, inositolia ja koliinia. Jotkut juomat sisältävät suuren määrän sokeria, myös sokerittomia vaihtoehtoja on markkinoilla.^[2]

Energiaa juomissa ei nimestä huolimatta ole sen enempää kuin muissakaan virvoitusjuomissa, vaan juomien "energian" voidaan ajatella tulevan edellä mainituista piristävistä aineyhdisteistä. Sokeroiduissa energiajuomissa annoksen (3,3 dl) energiapitoisuus on hyvin korkea (esim. 50 kcal/100ml)^[3], mutta sokeroimattomien energiapitoisuus jää alhaiseksi.^[4]

[] Käyttö

Juomia markkinoidaan tyypillisesti nuorille kuluttajille ja opiskelijoille. Juomien valmistajat ja maahantuojat kertovat energiajuomien sopivan erityisesti autoiluun, työpaikoille ja illanviettoon jos tarkoitus on valvoa myöhään. Energiajuomien ostamisella ei varsinaisesti ole ikärajaa, mutta Suomessa kauppiaille on annettu suositus että he eivät myisi energiajuomia alle 15-vuotiaille.^[5] Vuonna 2004 energiajuomia myytiin Suomen päivittäiskaupoissa yli 2,7 miljoonaa litraa, vuonna 2009 määrä oli 10 miljoonaa litraa.^[Käyttörajoituksia ja -suosituksia

Energiajuomia ei suositella lapsille, raskaana oleville tai kofeiiniherkille henkilöille. Elintarvikeviraston suositus perustuu juomien korkeaan kofeiinipitoisuuteen (max 320 mg/l). Elintarviketurvallisuusvirasto edellyttää tämän vuoksi, että energiajuomien pakkausmerkinnöissä tulee olla varoitusmerkintä liiallisen käytön haitoista ja suositus vuorokautisesta käyttömäärästä, joka on yleensä muutamia tölkkejä päivässä. Kupillisessa kahvia kofeiinin määrä on suhteessa sama kuin yhdessä energiajuoma-annoksessa. Monet kauppiaat haluaisivatkin energiajuomiin lakisääteisen ikärajan niiden terveysvaikutuksien vuoksi.^[7]. Energiajuomien korkean kofeiinipitoisuuden vuoksi monet kauppiaat ovat laittaneet ikärajan niille.^[8] Esimerkiksi myyntikielto alle 15-vuotiaille Alavieskassa on rauhoittanut elämää paikkakunnan kouluissa.^[9]

Energiajuomat eivät ole urheilujuomia. Kofeiinipitoisuutensa vuoksi energiajuomat eivät korvaa nestehukkaa, vaan lisäävät sitä: kofeiini poistaa nestettä elimistöstä ja juoman mahdollinen sokeri aiheuttaa nopean verensokeritason vaihtelun. Olisi suositeltavaa jättää urheilusuorituksen ja energiajuoman nauttimisen väliin aikaa noin kaksi tuntia. Urheilun yhteydessä energiajuomia ei pidä käyttää siitä yleensä seuraavan sekavan olon vuoksi. Pesäpalloliitto kielsi vuoden 2011 helmikuussa energiajuomien myymisen ja välittämisen alle 16-vuotiaiden urheilutapahtumissa, perustellen päätöstä kofeiinin haitallisuudella nuorille ja ettei energiajuomissa ole mitään nuorten tarvitsemia ainesosia.^[10]

Alkoholijuomien ja energiajuomien yhteisvaikutuksista ei ole kattavaa tutkimustietoa, mutta esimerkiksi R20-energiajuomavalmistaja kieltää tuotetiedoissa käytön alkoholin kanssa.^[11] Elintarvikevirasto on antanut myös omia käyttösuosituksiaan alkoholin yhteydessä ja kehottaa varovaisuuteen.^[12]

[muokkaa] Terveysvaikutukset

Energiajuomien kohdalla on esitetty toisinaan arveluita niiden turvallisuudesta. EU:n elintarvikealan tiedekomitea SCF (Scientific Committee on Food) on antanut lausunnon energiajuomien ja niiden piristävien ainesosien turvallisuudesta vuonna 1999 ja täydentänyt lausuntoaan vuonna 2003. Komitean mukaan energiajuomien kofeiinipitoisuudet eivät ole niin korkeita, että niiden kohtuullisen käytön mukana saadut kofeiinimäärät olisivat haitallisia terveille aikuisille.^[13] Tästä huolimatta Norja ja Tanska ovat kieltäneet energiajuomien myynnin kokonaan.^[14]

Yhteys runsaalla energia-/virvoitusjuomien käytöllä ylipainoon ja rasvamaksan kehittymiseen on hyvin tunnettu.^[15] Sokeroiduissa juomissa maksan rasvoittaa suuri kalorimäärä, sokerittomissa kevytjuomissa käytetty aspartaami omaa myös yhteyden rasvamaksan kehittymiseen. Käyttäjän iästä riippumatta virvoitus- ja energiajuomien suurkulutusta ei suositella, vedoten ylipainon sekä maksan rasvoittumisen riskiin.^[15] Lisäksi tälläisten juomien vaikutuksesta hampaiden kiillevauriot lisääntyvät sekä happohyökkäys pitenee.^[10]

Energiajuomien käyttö alkoholijuomien yhteydessä on yleistä etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Yhteisvaikutuksiin havahduttiin, kun vuonna 2001 kolme naista kuoli alkoholin ja energiajuomien yhteiskäytön jälkeen. Täyttä varmuutta yhteiskäytön osuudesta kuolemiin ei kuitenkaan ole.^[16] Brasilialaisessa tutkimuksessa on selvitetty, että energiajuoma vääristää humalatilan tunnetta vähentäen heikotusta ja päänsärkyä ja saa siten henkilön tuntemaan alkoholin vaikutuksen vähäisemmäksi kuin mitä se todellisuudessa on.^[17] EU-direktiivi kieltää yli 1,2-tilavuusprosenttia sisältävien alkoholijuomien täydentämisen vitamiineilla tai kivennäisaineillta ja alkoholijuomien väittämisen terveysvaikutteisiksi. Muiden aineiden lisäämiselle alkoholijuomiin ei ole rajoituksia, joten energiajuomien lisääminen alkoholiin on laillista. Tuotevalvontakeskus suhtautuu varauksella alkoholi- ja energiajuomien yhdistämiseen ja kehottaa välttämään niitä varovaisuusperiaatteeseen vedoten, sillä niiden yhteisvaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa. Etenkin humalahakuisessa juomisessa energiajuomien ainesosien saanti voi nousta huomattavan suureksi.^[18]

Energiajuomat Suomessa

Energiajuomat sallittiin Suomessa vuonna 1998.^[19] Juomien markkinat ovat kasvaneet selvästi 2000-luvun alussa. Erilaisten merkkien ja niiden muunnelmien määrä on lisääntynyt ja brändien estetiikkaan panostetaan paljon.

Ensimmäinen suomalainen energiajuomatuotemerkki oli Laihian Mallaksen Vita Nova.^[20] Suomalaisissa kaupoissa on ollut tarjolla myös esimerkiksi Water Joe, joka on kofeiinipitoista vettä. Erona tällä verrattuna tavanomaisempiin energiajuomiin on tuotteen sokerittomuus, kalorittomuus ja hiilihapottomuus.

postaaja