Yleisimmin
käytettyjä ainesosia ovat kofeiini, tauriini, guarana, glukuronilaktoni ja maltodekstriini. Energiajuomissa käytettävä
tauriini on synteettistä. Näiden lisäksi juomia on usein täydennetty
vaihtelevalla määrällä erilaisia B-ryhmän vitamiineja, inositolia ja koliinia. Jotkut juomat sisältävät suuren määrän sokeria, myös sokerittomia vaihtoehtoja on markkinoilla.[2]
Energiaa
juomissa ei nimestä huolimatta ole sen enempää kuin muissakaan
virvoitusjuomissa, vaan juomien "energian" voidaan ajatella tulevan
edellä mainituista piristävistä aineyhdisteistä. Sokeroiduissa energiajuomissa
annoksen (3,3 dl) energiapitoisuus on hyvin korkea (esim. 50
kcal/100ml)[3], mutta sokeroimattomien
energiapitoisuus jää alhaiseksi.[4]
[] Käyttö
Juomia
markkinoidaan tyypillisesti nuorille kuluttajille ja opiskelijoille. Juomien
valmistajat ja maahantuojat kertovat energiajuomien sopivan erityisesti
autoiluun, työpaikoille ja illanviettoon jos tarkoitus on valvoa myöhään.
Energiajuomien ostamisella ei varsinaisesti ole ikärajaa, mutta Suomessa
kauppiaille on annettu suositus että he eivät myisi energiajuomia alle
15-vuotiaille.[5] Vuonna 2004 energiajuomia myytiin Suomen
päivittäiskaupoissa yli 2,7 miljoonaa litraa, vuonna 2009 määrä oli 10
miljoonaa litraa.[Käyttörajoituksia ja -suosituksia
Energiajuomia
ei suositella lapsille, raskaana oleville tai kofeiiniherkille henkilöille. Elintarvikeviraston
suositus perustuu juomien korkeaan kofeiinipitoisuuteen (max 320 mg/l).
Elintarviketurvallisuusvirasto edellyttää tämän vuoksi, että energiajuomien
pakkausmerkinnöissä tulee olla varoitusmerkintä liiallisen käytön haitoista ja
suositus vuorokautisesta käyttömäärästä, joka on yleensä muutamia tölkkejä
päivässä. Kupillisessa kahvia kofeiinin määrä on suhteessa sama kuin yhdessä energiajuoma-annoksessa.
Monet kauppiaat haluaisivatkin energiajuomiin lakisääteisen ikärajan niiden
terveysvaikutuksien vuoksi.[7]. Energiajuomien korkean
kofeiinipitoisuuden vuoksi monet kauppiaat ovat laittaneet ikärajan niille.[8] Esimerkiksi myyntikielto alle
15-vuotiaille Alavieskassa on rauhoittanut elämää paikkakunnan
kouluissa.[9]
Energiajuomat
eivät ole urheilujuomia.
Kofeiinipitoisuutensa vuoksi energiajuomat eivät korvaa nestehukkaa, vaan
lisäävät sitä: kofeiini poistaa nestettä elimistöstä ja juoman mahdollinen
sokeri aiheuttaa nopean verensokeritason
vaihtelun. Olisi suositeltavaa jättää urheilusuorituksen ja energiajuoman
nauttimisen väliin aikaa noin kaksi tuntia. Urheilun yhteydessä energiajuomia
ei pidä käyttää siitä yleensä seuraavan sekavan olon vuoksi. Pesäpalloliitto
kielsi vuoden 2011 helmikuussa energiajuomien myymisen ja välittämisen alle
16-vuotiaiden urheilutapahtumissa, perustellen päätöstä kofeiinin
haitallisuudella nuorille ja ettei energiajuomissa ole mitään nuorten
tarvitsemia ainesosia.[10]
Alkoholijuomien
ja energiajuomien yhteisvaikutuksista ei ole kattavaa tutkimustietoa, mutta
esimerkiksi R20-energiajuomavalmistaja kieltää tuotetiedoissa käytön
alkoholin kanssa.[11] Elintarvikevirasto on antanut myös
omia käyttösuosituksiaan alkoholin yhteydessä ja kehottaa varovaisuuteen.[12]
[muokkaa]
Terveysvaikutukset
Energiajuomien
kohdalla on esitetty toisinaan arveluita niiden turvallisuudesta. EU:n
elintarvikealan tiedekomitea SCF (Scientific Committee on Food) on antanut
lausunnon energiajuomien ja niiden piristävien ainesosien turvallisuudesta
vuonna 1999 ja täydentänyt lausuntoaan vuonna 2003. Komitean mukaan
energiajuomien kofeiinipitoisuudet eivät ole niin korkeita, että niiden
kohtuullisen käytön mukana saadut kofeiinimäärät olisivat haitallisia terveille
aikuisille.[13] Tästä huolimatta Norja
ja Tanska ovat kieltäneet energiajuomien myynnin
kokonaan.[14]
Yhteys
runsaalla energia-/virvoitusjuomien käytöllä ylipainoon ja rasvamaksan kehittymiseen on hyvin tunnettu.[15] Sokeroiduissa juomissa maksan
rasvoittaa suuri kalorimäärä, sokerittomissa kevytjuomissa käytetty aspartaami
omaa myös yhteyden rasvamaksan kehittymiseen. Käyttäjän iästä riippumatta
virvoitus- ja energiajuomien suurkulutusta ei suositella, vedoten ylipainon
sekä maksan rasvoittumisen riskiin.[15] Lisäksi tälläisten juomien
vaikutuksesta hampaiden kiillevauriot lisääntyvät sekä
happohyökkäys pitenee.[10]
Energiajuomien
käyttö alkoholijuomien yhteydessä on yleistä etenkin
nuorten aikuisten keskuudessa. Yhteisvaikutuksiin havahduttiin, kun vuonna 2001
kolme naista kuoli alkoholin ja energiajuomien yhteiskäytön jälkeen. Täyttä
varmuutta yhteiskäytön osuudesta kuolemiin ei kuitenkaan ole.[16] Brasilialaisessa tutkimuksessa on
selvitetty, että energiajuoma vääristää humalatilan tunnetta vähentäen
heikotusta ja päänsärkyä ja saa siten henkilön tuntemaan alkoholin vaikutuksen
vähäisemmäksi kuin mitä se todellisuudessa on.[17] EU-direktiivi kieltää yli 1,2-tilavuusprosenttia
sisältävien alkoholijuomien täydentämisen vitamiineilla tai kivennäisaineillta
ja alkoholijuomien väittämisen terveysvaikutteisiksi. Muiden aineiden
lisäämiselle alkoholijuomiin ei ole rajoituksia, joten energiajuomien
lisääminen alkoholiin on laillista. Tuotevalvontakeskus suhtautuu varauksella
alkoholi- ja energiajuomien yhdistämiseen ja kehottaa välttämään niitä
varovaisuusperiaatteeseen vedoten, sillä niiden yhteisvaikutuksista ei ole
riittävästi tutkimustietoa. Etenkin humalahakuisessa juomisessa energiajuomien ainesosien saanti
voi nousta huomattavan suureksi.[18]
Energiajuomat Suomessa
Energiajuomat
sallittiin Suomessa vuonna 1998.[19] Juomien markkinat ovat kasvaneet
selvästi 2000-luvun alussa. Erilaisten merkkien ja niiden muunnelmien määrä on
lisääntynyt ja brändien estetiikkaan panostetaan paljon.
Ensimmäinen
suomalainen energiajuomatuotemerkki oli Laihian Mallaksen Vita Nova.[20] Suomalaisissa kaupoissa on ollut
tarjolla myös esimerkiksi Water Joe, joka on
kofeiinipitoista vettä. Erona tällä verrattuna tavanomaisempiin energiajuomiin
on tuotteen sokerittomuus, kalorittomuus ja hiilihapottomuus.
postaaja
